Digitaaliset arviointityökalut ja oppimisalustat
Digitaalisten sovellusten pedagogista arviointia
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (OPS 2014) uudistuksen myötä yleisen keskustelun keskiöön on noussut erityisesti oppimisen arviointi. Uusi OPS korostaa mm. arviointimenetelmien monipuolisuutta, joiden avulla voidaan huomioida oppilaiden erilaiset tavat oppia, työskennellä ja osoittaa osaamistaan. Lisäksi opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on varmistaa, että oppilaat saavat oppimisprosessinsa aikana oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Tämä mahdollistuu kerättävän arviointitiedon avulla.
Oppimisen arvioinnin avuksi markkinoille on ilmestynyt lukuisa määrä erilaisia digitaalisia arviointityökaluja ja oppimisalustoja, joiden pyrkimyksenä on tukea ja helpottaa opettajan tekemää arviointia sekä mahdollistaa itse- ja vertaisarviointia. Mutta miten havainnollisia ja helppokäyttöisiä nämä työkalut ovat? Millaiseen arviointiin ne sopivat? Sopivatko ne oppimista edistävän arvioinnin tekemiseen? Miten ne tukevat opettajan henkilökohtaista arviointiajattelua? Miten mahdollinen kertyvä arviointimateriaali tai –data hyödynnetään oppimista edistävän arvioinnin tarpeisiin?
ARVOT-hankkeeseen osallistuneilla opettajilla oli mahdollisuus testata muutamia näistä markkinoilla olevista digitaalisista työkaluista opetustyössään hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa testattuja digitaalisia työkaluja olivat Wilma, Qridi, itslearning, BookCreator sekä Arviointijuna. Käytännössä toisia näistä työkaluista pystyttiin kokeilemaan enemmän ja toisia vähemmän, riippuen opettajien muusta työkuormasta tai tehtävistä hankkeessa. Lisäksi on huomioitavaa, että digitaalisia työkaluja kehitetään jatkuvasti, ja uusia parannettuja versioita tuodaan markkinoille koko ajan. Tiedostaen nämä rajoitteet totesimme, että meidän ei ole mahdollista tehdä kaikenkattavaa analyysia digitaalisten työkalujen mahdollisuuksista, mutta pyrkimyksemme oli kuitenkin testata joitakin työkaluja nähdäksemme miten ne mahdollistavat oppimista tukevaa arviointia. Näistä syistä halusimme hankkeessa keskittyä nimenomaan digitaalisten työkalujen pedagogiseen arviointiin niiden teknisten ominaisuuksien ja toiminnallisuuksien sijaan. Pyrimme pohtimaan seuraavia kysymyksiä:
- Miten digitaalinen ympäristö mahdollistaa oppimista?
- Millä perustein digitaalisen ympäristön arviointikohteiden sisällöt muotoillaan ja valitaan?
- Millä perustein kohteet kielellistetään?
- Miten digitaalisen ympäristön sisällöt tukevat oppilaan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä?
- Voivatko digitaalisen ympäristön sisällöt tukea oppimaan oppimisen tavoitteita – miten?
- Mahdollistaako digitaalinen ympäristö oppimisen yksilöllistämistä?
Täältä löydät pedagogisen arviointimme hankkeessa testattuista työkaluista alakoulussa ja yläkoulussa.
Toivomme, että hankkeessa tehdyt kokeilumme ja havaintomme digitaalisten työkalujen käytöstä (joita löydät tämän julkaisun eri artikkeleista) rohkaisee opettajia kokeilemaan erilaisia digitaalisia alustoja omassa opetuksessaan ja arviointityössään. Ja jotta arviointi olisi formatiivista, oppimista tukevaa arviointia eikä pelkästään summatiivista, toteavaa arviointia, kannattaa työkaluja kokeillessaan kiinnittää huomiota yllä olevien kysymysten mukaisiin asioihin.
Voit lukea lisää hankkeessa käytetyistä digitaalisista työkaluista näistä artikkeleista:
Digitaalisten arviointityökalujen mahdollisuuksia
Oppimispäiväkirja oppimisen tukena 3.-6.-luokkalaisilla
Itslearning oppimista edistävässä arvioinnissa yläkoulussa
– Kaisa Pihlaja, FM, KM, projektipäällikkö, Oulun normaalikoulu
Arvioinnilla oppimisen taitajaksiJoulukuu 201830.7.2018