Arvot-hanke ohjatun harjoittelun näkökulmasta
Arviointi ohjatussa harjoittelussa
Ohjatun harjoittelun tehtävä on tutkimusperustaisesti kouluttaa opetusalan asiantuntijoita. He osaavat yhdistää opettajan ammatissaan toimiessaan teorian ja käytännön. Ammatillisen asiantuntijuuden tärkeä osa on oman toiminnan erittelykyky. Ammattiin valmistuvilla tulisi olla taito arvioida ja kehittää omia tietoja ja valmiuksia.
Ohjaajan tehtävänä on tukea opettajaopiskelijoita ja luoda opettajaopiskelijoille sopivia oppimistilanteita, joissa ohjattava voi kehittää osaamistaan. Ohjaajat kokemuksillaan voivat tuoda esille, millä eri tavoin arviointiajattelua voi kehittää ohjatussa harjoittelussa. Ohjaaja voi kannustaa erilaisiin tutkivan opettajuuden kokeiluihin ja niistä kirjoittaminen on erinomainen työtapa. ARVOT-hankkeen aikana esimerkki tällaisesta on oululaisten opettajaopiskelijoiden (Liuski ja Määttä 2018) laatima artikkeli.
Ohjaajan tehtävänä on myös luoda opiskelijoille tilanteita, joissa he voivat eritellä esimerkiksi arviointiin liittyviä tunteitaan ja asenteitaan. Tämäntyyppiset tilanteet ovat mainioita tapoja mallintaa opettajaopiskelijoille itse- ja vertaisarviointien toteuttamista. Opetussuunnitelmauudistuksen myötä markkinoille on ilmestynyt lukuisa määrä erilaisia digitaalisia arviointityökaluja ja oppimisalustoja.
Useimmille ohjattaville digitaaliset arviointityökalut ovat suhteellisen tuntemattomia. ARVOT-hankkeessa vertailimme yhdessä opettajaopiskelijoiden kanssa digitaalisia arviointityökaluja (linkki digivälineiden vertailuun!) oppimistilanteissa, mutta myös opettajaopiskelijoiden kanssa arviointiin liittyvien tunteiden ja asenteiden erittelyyn. Hankkeen yhteydessä kehiteltyä Arviointimaan paperista kuvaa käytettiin oman arviointiosaamisen kehittämiseen niin yksilötasolla kuin myös ryhmäprosessissa.
Opetussuunnitelman arviointikäsityksen murros summatiivisesta arvioinnista kohden formatiivista arviointia edellyttää myös tietoja hyvistä arviointikäytänteistä sekä opetussuunnitelman arviointiajattelun sisäistämistä. Hyvinä lukuvinkkeinä on käytetty esimerkiksi eNorssin julkaisemaa teosta Oppimista edistävä arviointi tai ARVOT-hankkeen luomaa teoriakäsikirjaa.
Kaiken kaikkiaan opettajan arviointitaitoon tulisi tarjota menetelmällisesti tilanteita kehittyä tarkkailevan, osallistuvan ja itse- ja vertaisarvioinnin kautta.
– Jaakko Väisänen, FT, lehtori, Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu
https://youtu.be/v8uQaHju19c
https://youtu.be/BnIxrPoLj30
Kehitteillä oleva opetusharjoittelun ohjausrunko, jossa keskitytään tulevan opettajan arviointiajattelun kehittämiseen.
Itslearning oppimista edistävässä arvioinnissa
Lähteet:
Atjonen, P. (2007). Hyvä, paha arviointi. Tammi. Helsinki.
Lepistö, H. ja Saarivirta, T. (toim.), (2018). Oppimista edistävä arviointi- Bedömning som stöder larande. eNorssin julkaisu. Luettavissa verkossa – http://www.enorssi.fi/arviointijulkaisu/mobile/index.html#p=2
Liuski, H. ja Määttä, M. (2018). Oppimista tukeva arviointi. Artikkeli julkaisussa Lepistö, H. ja Saarivirta, T. (toim.) 2018, Oppimista edistävä arviointi- Bedömning som stöder larande. http://www.enorssi.fi/arviointijulkaisu/mobile/index.html#p=153 (Luettu 14.12.2018)
Luostarinen, A. & Peltomaa, I. (2016). OPS2016 & ARVIOINTI MUUTOKSESSA. Luettavissa verkossa – https://www.slideshare.net/akiluos/ops2016-arvioinnin-muutos (Luettu 14.12.2018)
Ouakrim-Soivio, N. (2015). Oppimisen ja osaamisen arviointi. Otava. Helsinki
Saari, M. (2015). Tutkiva opettajuus: avain jäntevään koulun kehittämiseen ja opettajien ammatilliseen kasvuun – Luettavissa verkossa – http://mikkosaari.blogspot.com/2015/02/tutkiva-opettajuus-avain-jantevaan.html (Luettu 14.12.2018)
Arvioinnilla oppimisen taitajaksiJoulukuu 201830.7.2018