Prosessikuvaus alakoulun 3.-4.-luokkalaisten osallistamisesta arviointityöhön
Käyttäytymisen arviointi
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että koulu tukee kotien kasvatustehtävää (OPS 2014, 35). Kasvatustehtävä on luonteva osa opettamista ja oppimista, minkä vuoksi arviointi kohdistuu päättöarviointia lukuun ottamatta myös oppilaan koulukäyttäytymiseen. Käyttäytymisen arviointi herättää usein paljon kysymyksiä, erityisesti eettisiä:
Mitä on hyvä käyttäytyminen kouluyhteisössä? Miten oppilaat ymmärtävät koulukäyttäytymisen ja sen arvioinnin? Miten oppilaat otetaan mukaan käyttäytymisen arviointiin? Miten opettaja voi liittää käyttäytymisen arvioinnin osaksi päivittäistä koulutyöskentelyä? Miten käyttäytymisen arvioinnin avulla voidaan koulussa opetella tavoitteiden asettamista?
Oulun normaalikoulussa käyttäytymistä arvioidaan vuosiluokilla 1-4 sanallisesti. Kaksiportaisen arviointiasteikon vaihtoehdot ovat Hallitset taidon hyvin tai Taito kehittymässä. Yksityiskohtaisemmat arvioitikohteet löytyvät väliotsikoiden Toimiminen koulutyössä, Kaveritaidot ja Huolellisuus alta.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa velvoitetaan arvioinnin näkyväksi tekeminen sekä oppilaille että heidän huoltajilleen. Opettajan näkökulmasta huomioitavaa on, että arviointia pitää harjoitella ja sen tulee olla ikäkauden mukaista. Alemmilla vuosiluokilla itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista. (OPS 2014, 47-49.) Nämä vaatimukset innostivat miettimään, suunnittelemaan ja toteuttamaan oppilaiden osallisuutta lisäävää ja käyttäytymisen arviointia näkyväksi tekevää toimintaa. Käyttäytymisen itsearviointia toteutettiin kahdessa 3. – 4.-luokkalaisista koululaisista muodostuvassa yhdysluokassa kahden opettajan yhteistyönä.
Aluksi kokoonnuimme koko suuren 37 oppilaan ryhmän kanssa tutkimaan käyttäytymisen otsikoita Toimiminen koulutyössä, Kaveritaidot ja Huolellisuus, jotka olivat näkyvillä älytaululla. Tehtävänä oli miettiä, mitä asioita oppilaat itse laittaisivat arviointikohteiksi näiden otsikoiden alle. Tehtävänanto viritti paljon mielenkiintoista keskustelua ja ajatusten vaihtoa: lapset ovat kekseliäitä ja luovia. Lopuksi tarkastelimme jo valmiiksi päätettyjä lukuvuositodistuksen liitteeseen sisällytettyjä käyttäytymisen arviointikohteita. Oleellista oli keskustella siitä, mitä arviointikohteilla tarkoitetaan. Esimerkkejä keksimme yhdessä oppilaiden kanssa arjen koulutyöstä.
Käyttäytymisen arviointikohteet ovat koko ajan selkeästi näkyvissä molempien yhdysluokkien seinällä. Yhteisen keskusteluvaiheen jälkeen oppilaat valitsivat henkilökohtaisen tavoitteensa, johon erityisesti kiinnittäisivät huomiota yhdessä sovitulla tarkkailujaksolla. Valintansa jälkeen oppilaat kävivät viemässä nimellään varustetun Post it –lapun kyseiseen arviointilauseeseen. Tämä mahdollistaa sen, että muun koulutyön lomassa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa opettaja voi keskustella oppilaan kanssa hänen valitsemastaan arviointikohteesta. Opettaja pystyy myös osoittamaan oppilaalle tilanteita, joissa oppilaan valitsema tavoite tulee näkyväksi koulun arjessa.

Käyttäytymisen arviointikohteet luokan seinällä

Käyttäytymisen arviointikohteet luokan seinällä

Käyttäytymisen arviointikohteet luokan seinällä

Käyttäytymisen arviointikohteet luokan seinällä
Oppilailla on molemmissa luokissa käytössään Minä – vihko, jonka avulla arviointia pyritään tekemään näkyväksi läpi lukuvuoden liimaamalla sinne kaikki arviointitehtävät ja -monisteet. Seuraavassa vaiheessa oppilaat liimasivat valitsemansa tavoitteen Minä- vihkoonsa. Lisäksi he kiinnittivät laminoidun arviointilauseen oman säilytyslokerikkonsa oveen.
Tarkkailujakson päätteeksi oppilaiden kanssa käytiin yhteinen keskustelu siitä, minkälaisissa tilanteissa he olivat pohtineet asettamaansa tavoitetta. Tarkoituksena on, että oppilaat oppivat toisiltaan sekä havaitsevat ja kielentävät tilanteita, joihin asetettu tavoite mahdollisesti liittyy. Lopuksi oppilaat arvioivat itseään kirjallisesti Minä – vihkoonsa perustellen itsearviointinsa.
Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointia pitää harjoitella ja sille pitää antaa riittävästi tilaa. Parhaimmillaan itsearviointi auttaa oppilasta löytämään omat vahvuutensa ja parantaa oppilaan itseluottamusta. (OPS 2014, 47- 49.)

Arviointilause säilytyslokerikon ovessa ja Minä –vihko

Arviointilause säilytyslokerikon ovessa ja Minä –vihko

Arviointilause säilytyslokerikon ovessa ja Minä –vihko

Arviointilause säilytyslokerikon ovessa ja Minä –vihko

Arviointilause säilytyslokerikon ovessa ja Minä –vihko

Arviointilause säilytyslokerikon ovessa ja Minä –vihko
Kokeilemaamme käyttäytymisen itsearviointiin voisi jatkossa liittää rakentavan palautteen antamisen ja saamisen vertaisarvioinnin muodossa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa nostetaan esille vertaisarviointi oppilaiden toimijuutta kehittävänä arviointimuotona (OPS 2014, 50). Arviointiprosessiin voisi jatkokehittelynä ottaa mukaan myös oppilaiden huoltajat.
– Laura Salmela, KM, lehtori, luokanopettaja, Oulun normaalikoulu
Lähteet:
Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (luettu 19.12.2018)
Digitaalisen arviointimenetelmien mahdollisuuksista käyttäytymisen arvioinnissa voit lukea lisää täältä.
Arvioinnilla oppimisen taitajaksiJoulukuu 201830.7.2018