Arviointiajattelu muutoksessa
Työkaluja opettajan arviointiajattelun tarkasteluun
uusi opetussuunnitelma edellyttää muutosta oppimisen arvioinnissa. Jotta arviointi muuttuu, tarvitaan muutosta arviointiajatteluun. Arvioinnin kehittämisen tarve ei siis kohdistu pelkästään yksittäisiin arviointimenetelmiin. Uudentyyppinen elinikäistä oppimista tukeva arviointi haastaa yksittäisten opettajien arviointiajattelun lisäksi koulussa vallitsevan toimintakulttuurin.
Toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu mm. työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta sekä johtamisesta. Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa ja se vaikuttaa aina oppilaan kohtaamaan koulutyön laatuun. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä.
Perusopetuksen arvoperusta korostaa oppilaan oikeutta hyvään opetukseen ja koulutyössä onnistumiseen. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämään oppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleen sopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään ja arvioimaan edistymistään. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten kanssa sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla ja luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. (OPS 2014.)
Opettajien käsitykset arvioinnista vaikuttavat siihen, miten he arvioivat oppilaidensa oppimista. Arviointikulttuuri, eli taustalla vaikuttavat käsitykset, arvot ja uskomukset, heijastuu opettajien käsityksiin arvioinnista, ja nämä käsitykset ohjaavat voimakkaasti arviointikäytäntöjä. Arviointikäytäntöjen muuttaminen voi olla haasteellista, koska yhteisön arviointikulttuuri vaikuttaa olennaisesti siihen, millaiset arviointikäytännöt menetelmineen ovat yleisesti hyväksyttyjä. (Virtanen et all, 2015; Biggs & Tang, 2007; Deneen & Boud, 2014.) Opettajat voivat kokea muutokset arvioinnissa haasteellisiksi siitä syystä, että he eivät ole välttämättä tietoisia arvioinnin uusista tavoitteista ja niitä tukevista arviointikäytännöistä. Lisäksi he saattavat kokevat, etteivät he voi yksinään tehdä muutoksia arviointiin, ja muutosta tulisikin johtaa ylemmältä tasolta. Lisähaasteen tuo myös opettajien suuri työmäärä ja kiire, jolloin aikaa arvioinnin kehittämiselle ei tunnu löytyvän. (Virtanen et all, 2015; Deneen & Boud, 2014). Arvioinnin kehittäminen tulisikin nähdä koko yhteisön yhteisenä tehtävänä – arvioinnin kehittäminen ja pysyvät muutokset arviointikäytännöissä edellyttävät koko yhteisön avointa keskustelua arvioinnin tehtävistä ja tavoitteista (Virtanen et all, 2015; Deneen & Boud, 2014; Segers & Tillema, 2011).
Opetussuunnitelman toteutuminen edellyttää arvioinnin tekemistä näkyväksi oppilaalle ja huoltajalle (OPS 2014, 47). Arvioinnin läpinäkyvyys auttaa myös opettajaa suuntamaan ja suunnittelemaan opetustaan. Keskeistä on löytää yhteinen näkemys oppimisen arviointiin. Tämän mahdollistaa työyhteisön jäsenten kiireetön ja suunniteltu kohtaaminen. Arviointitaito fokusoituu yhdessä pohtien ja kokemuksia jakaen.
– Jaana Anttonen, KM, lehtori, käsityö, Laura Salmela, KM, lehtori, luokanopettaja ja Kaisa Pihlaja, FM, KM, projektipäällikkö, Oulun normaalikoulu
Työpaja oppivalle työyhteisölle:
Työpajan kehittäjät: Hennariikka Kangas, KM, lehtori, luokanopettaja, Kaisu Kangas, KM, lehtori, luokanopettaja, Jaana Anttonen, KM, lehtori, käsityö ja Laura Salmela, KM, lehtori, luokanopettaja, Oulun normaalikoulu
Lähteet:
Biggs, J. & Tang, C. (2007). Teaching for quality learning at university: What the student does. Open University Press.
Deneen, C. & Boud, D. (2014). Patterns of resistance in managing assessment change. Assessment & Evaluation in Higher Education, 39 (5), 577–591.
Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (luettu 19.12.2018)
Segers, M. & Tillema, H. (2011). How do Dutch secondary teachers and students conceive the purpose of assessment? Studies in Educational Evaluation, 37 (1), 49–54.
Virtanen V., Postareff, L. ja Hailikari, T. (2015). Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/ (luettu 19.12.2018)
Kaksivuotisen ARVOT-hankkeen vaikutuksesta opettajuuteen ja arviointiin voit lukea täältä.
Arvioinnilla oppimisen taitajaksiJoulukuu 201830.7.2018