Arviointipolku

Miksi arvioida? Oppilaan ja opettajan rooli oppilaan arviointitaitojen kehittymisessä

Ku­ten mui­ta­kin tai­to­ja, myös ar­vi­oin­ti­tai­toa täy­tyy ra­ken­taa ja har­joi­tel­la, jot­ta sen avul­la voi­si ke­hit­tyä op­pi­mi­sen tai­ta­jak­si. Ar­vi­oin­ti­pol­ku on tar­koi­tet­tu opet­ta­jan työ­ka­luk­si sa­maan ta­paan kuin oppi­ai­nei­den vuo­si­luok­kais­te­tut ta­voit­teet ja si­säl­löt ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa. Aja­tus sen työs­tä­mi­seen läh­ti opet­ta­jien tar­pees­ta jä­sen­tää, mil­lais­ta ar­vi­oin­ti­o­saa­mi­sen tu­li­si olla kou­lu­po­lun eri vai­heis­sa ja mi­ten opet­ta­jan tu­li­si sitä tu­kea. Opet­ta­jien kes­kus­te­luis­sa ja me­di­as­sa­kin il­moil­la ol­lut ar­vi­oin­tiin liit­ty­vä epä­tie­toi­suus, jopa ah­dis­tus, ker­too osit­tain ar­vi­oin­nin vai­ke­as­ti hah­mo­tet­ta­vis­sa ole­vas­ta koko­nais­ku­vas­ta, jol­loin hel­pos­ti aja­tel­laan, että kai­kil­la luok­ka-as­teil­la pi­täi­si hal­li­ta koko ar­vi­oin­nin kir­jo. Tä­hän py­rim­me osal­tam­me myös täl­lä työl­lä vas­taa­maan.

Aloi­tim­me työn tar­kas­te­le­mal­la Pe­rus­o­pe­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­man pe­rus­teis­ta lu­vun 6 Op­pi­mi­sen ar­vi­oin­ti sekä lu­vut 13-15 (Vuo­si­luo­kat 1-2, 3-6 ja 7-9) et­sien mai­nin­to­ja, jot­ka ker­toi­si­vat op­pi­laan ar­vi­oin­ti­tai­dos­ta sekä kei­nois­ta sen ke­hit­tä­mi­sek­si. Eri­tyi­ses­ti kiin­ni­tim­me huo­mi­o­ta osaa­mi­sen sy­vyyt­tä ku­vaa­viin ver­bei­hin. Mai­nin­to­ja löy­tyy pal­jon ja pe­rus­te­teks­tis­tä erot­tuu ar­vi­oin­ti­tai­don vai­heit­tai­nen ke­hit­ty­mi­nen, mut­ta jat­ku­mo on han­ka­las­ti hah­mo­tet­ta­vis­sa.

Use­am­man ai­neis­ton tar­ken­nus- ja tul­kin­ta­kier­rok­sen jäl­keen tii­vis­tim­me op­pi­laan ar­vi­oin­ti­po­lun kol­meen haa­raan: Omat vah­vuu­det ja ke­hit­tä­mis­koh­teet, Oman op­pi­mis­pro­ses­sin omis­ta­juus sekä Pa­laut­teen an­ta­mi­nen ja vas­taan­ot­ta­mi­nen. Mitä pie­nem­mis­tä op­pi­lais­ta on kyse, sitä suu­rem­pi on opet­ta­jan oh­jaa­va ja mah­dol­li­suuk­sia tar­jo­a­va roo­li vas­tuun­oton siir­ty­es­sä pik­ku hil­jaa op­pi­laal­le it­sel­leen ta­voit­tee­na jo var­sin meta­kog­ni­tii­vi­nen oman op­pi­mi­sen sää­te­le­mi­nen pe­rus­kou­lun lop­pu­vai­hees­sa.

Ar­vi­oin­ti­pol­ku

Ar­vi­oin­ti­tai­don ke­hit­ty­mi­nen on pro­ses­si, joka ra­ken­tuu so­si­aa­li­ses­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa opet­ta­jan ja ver­tais­ten kans­sa. Tätä tu­kee pait­si Vy­gots­kyn lähi­ke­hi­tyk­sen vyö­hyk­keen kä­si­te, myös laa­jem­man so­si­o­kult­tuu­ri­sen te­o­ri­an mu­kai­nen aja­tus sii­tä, että kog­ni­tii­vi­set toi­min­not, jol­lai­nen myös op­pi­mis­ta tu­ke­va ar­vi­oin­ti­tai­to on, ovat so­si­aa­li­ses­ti ja­et­tu­ja en­nen kuin niis­tä tu­lee yk­si­lön si­säis­tä­miä ke­hi­tyk­sel­li­siä saa­vu­tuk­sia. Aluk­si asi­at näyt­täy­ty­vät so­si­aa­li­sel­la alu­eel­la ih­mis­ten vä­li­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä ja seu­raa­vak­si psy­ko­lo­gi­sel­la alu­eel­la yk­si­lön si­säis­tä­mä­nä. So­si­aa­li­nen kon­teks­ti vai­kut­taa vah­vas­ti sii­hen, mitä ja mi­ten lap­si op­pii. Si­säi­set, kor­ke­am­mat toi­min­not juon­ta­vat juu­ren­sa ih­mis­ten vä­li­ses­tä kans­sa­käy­mi­ses­tä ja ovat yh­tei­ses­ti ja­et­tu­ja tie­tys­sä kon­teks­tis­sa elä­vien ih­mis­ten kes­ken. (Berk & Wins­ler 1997, 12.) Op­pi­laan ar­vi­oin­ti­po­lus­sa vuo­si­luo­kil­la 1-2 pai­not­tuu yh­tei­nen kes­kus­te­lu ja ja­ka­mi­nen on­nis­tu­mi­sis­ta, ta­voit­teis­ta ja työn suun­nit­te­lus­ta. Yh­tei­sen poh­din­nan avul­la op­pi­las op­pii myös sa­nal­lis­ta­maan omaa op­pi­mis­pro­ses­si­aan. Lap­sen ke­hit­ty­es­sä ja ar­vi­oin­ti­po­lul­la ede­tes­sä myös hä­nen si­säi­nen ar­vi­oin­ti­pu­heen­sa ke­hit­tyy ja hän osaa ai­em­paa it­se­näi­sem­min oh­ja­ta omaa op­pi­mis­pro­ses­si­aan.

Vy­gots­ky kut­suu ak­tu­aa­li­sen ke­hi­tyk­sen ta­sok­si vai­het­ta, jon­ka lap­si on jo saa­vut­ta­nut. Po­ten­ti­aa­li­nen ke­hi­tyk­sen taso on puo­les­taan se, jon­ka lap­si voi saa­vut­taa ai­kui­sen oh­jauk­sel­la tai yh­teis­työs­sä ky­vyk­kääm­pien ver­tais­ten kans­sa. Lähi­ke­hi­tyk­sen vyö­hy­ke muo­dos­tuu ak­tu­aa­li­sen ke­hi­tyk­sen ta­son ja po­ten­ti­aa­li­sen ke­hi­tyk­sen ta­son vä­liin. Po­ten­ti­aa­li­sen ke­hi­tyk­sen ta­sos­ta tu­lee tu­le­vai­suu­des­sa lap­sen ak­tu­aa­li­sen ke­hi­tyk­sen taso, toi­sin sa­no­en, mitä lap­si osaa tä­nään oh­jat­tu­na, huo­men­na hän ky­ke­nee sii­hen it­se­näi­ses­ti. (Vy­gots­ky 1978, 85-87.) Op­pi­laan kas­va­es­sa sekä opet­ta­jan ja ver­tais­ryh­män tu­ke­ma­na ar­vi­oin­ti­tai­to par­haim­mil­laan saa­vut­taa ak­tu­aa­li­sen ke­hi­tyk­sen ta­son, jol­loin op­pi­las osaa käyt­tää ar­vi­oin­tia hyö­dyk­si op­pi­mis­pro­ses­seis­saan ja ar­vi­oin­nis­ta tu­lee osa op­pi­mi­sen tai­ta­mis­ta.

Itse­ar­vi­oin­ti­tai­to­jen ra­ken­tu­mi­nen Ou­ak­rim-Soi­vi­on (2015) mu­kaan

Na­jat Ou­ak­rim-Soi­vio (2015) on Op­pi­mi­sen ja osaa­mi­sen ar­vi­oin­tia kä­sit­te­le­väs­sä kir­jas­saan ku­van­nut op­pi­laan itse­ar­vi­oin­ti­tai­to­jen ra­ken­tu­mis­ta ref­lek­ti­on, itse­ar­vi­oin­nin ja meta­kog­ni­ti­on kaut­ta ta­pah­tu­vak­si pro­ses­sik­si, jos­sa uusi vai­he ra­ken­tuu aina edel­li­sen poh­jal­le. Vaik­ka ky­sees­sä on­kin itse­ar­vi­oin­ti­tai­to­jen ra­ken­tu­mis­ta ku­vaa­va pol­ku tai syk­li, sil­lä on pal­jon yh­tä­läi­syyt­tä myös op­pi­laan ar­vi­oin­ti­tai­don ke­hit­ty­mi­sen kan­nal­ta. Ar­vi­oin­ti­po­lun alus­sa vuo­si­luo­kil­la 1-2 ko­ros­tuu ref­lek­tio; omien ko­ke­mus­ten, tun­tei­den, aja­tus­ten ja op­pi­mi­sen tark­kai­lun har­joit­te­le­mi­nen. Sama jat­kuu vuo­si­luo­kil­la 3-6, mut­ta jä­sen­ty­neem­min ja ref­lek­ti­on avul­la saa­vu­tet­tu­ja ha­vain­to­ja ar­vi­oi­den ja hyö­dyn­tä­en. Vuo­si­luo­kil­la 7-9 ref­lek­tio ja itse­ar­vi­oin­ti sy­ve­ne­vät tie­toi­sem­paan ta­voit­tei­den aset­ta­mi­seen, on­nis­tu­mis­ta pa­ran­ta­vien op­pi­mis­stra­te­gi­oi­den va­lin­taan ja työn edis­ty­mi­sen tar­kas­te­luun suh­tees­sa ta­voit­tei­siin eli koh­ti oman kog­ni­tii­vi­sen toi­min­nan ym­mär­tä­mis­tä.

– Kai­su Kan­gas, KM, leh­to­ri, luo­kan­o­pet­ta­ja, Ou­lun nor­maa­li­kou­lu

Ar­vi­oin­ti­po­lun ke­hi­tys­työs­sä mu­ka­na oli­vat: Kai­su Kan­gas, KM, leh­to­ri, luo­kan­o­pet­ta­ja, Hen­na­riik­ka Kan­gas, KM, leh­to­ri, luo­kan­o­pet­ta­ja, Jaa­na Ant­to­nen, KM, leh­to­ri, käsi­työ, Lau­ra Sal­me­la, KM, leh­to­ri, luo­kan­o­pet­ta­ja, Tyt­ti Haa­pa­mäki, TaM, käsi­työn ja kuva­tai­teen leh­to­ri, Kat­ja Las­si­la, FM, ma­te­maat­tis­ten ai­nei­den leh­to­ri ja Juha Mik­ko­nen, TT, kat­so­mus- ja his­to­ria-ai­nei­den sekä psy­ko­lo­gi­an tun­ti­o­pet­ta­ja, Ou­lun nor­maa­li­kou­lu

Vah­vuu­det ja ke­hit­tä­mis­koh­teet ar­vi­oin­ti­po­lus­sa (ks. lin­kit­ty­mi­nen ops:iin)

Ta­voit­tei­den aset­ta­mi­nen ja työs­ken­te­lyn suun­nit­te­lu ar­vi­oin­ti­po­lus­sa (ks. lin­kit­ty­mi­nen ops:iin)

Työs­ken­te­lyn ja op­pi­mi­sen edis­ty­mi­nen ar­vi­oin­ti­po­lus­sa (ks. lin­kit­ty­mi­nen ops:iin)

Työs­ken­te­lyn ja op­pi­mi­sen ar­vi­oin­ti ar­vi­oin­ti­po­lus­sa (ks. lin­kit­ty­mi­nen ops:iin)

Pa­laut­teen an­ta­mi­nen ja vas­taan­ot­ta­mi­nen ar­vi­oin­ti­po­lus­sa (ks. lin­kit­ty­mi­nen ops:iin)

Läh­teet:

Berk, L.E. & Wins­ler, A. (1997). Scaf­fol­ding Child­ren´s Le­ar­ning: Vy­gots­ky and Ear­ly Child­hood Edu­ca­ti­on.

Ou­ak­rim-Soi­vio, N. (2015). Op­pi­mi­sen ja osaa­mi­sen ar­vi­oin­ti. Hel­sin­ki: Ota­va.

Pe­rus­o­pe­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­man pe­rus­teet 2014. https://www.oph.fi/down­lo­ad/163777_pe­rus­o­pe­tuk­sen_ope­tus­suun­ni­tel­man_pe­rus­teet_2014.pdf (lu­et­tu: 17.12.2018)

Vy­gots­ky, L.S. (1978). Mind in so­cie­ty. The De­ve­lop­ment of Hig­her Psyc­ho­lo­gi­cal Pro­ces­ses.

Ar­vi­oin­nil­la op­pi­mi­sen tai­ta­jak­siJou­lu­kuu 201830.7.2018