Arviointipolku
Miksi arvioida? Oppilaan ja opettajan rooli oppilaan arviointitaitojen kehittymisessä
Kuten muitakin taitoja, myös arviointitaitoa täytyy rakentaa ja harjoitella, jotta sen avulla voisi kehittyä oppimisen taitajaksi. Arviointipolku on tarkoitettu opettajan työkaluksi samaan tapaan kuin oppiaineiden vuosiluokkaistetut tavoitteet ja sisällöt opetussuunnitelmassa. Ajatus sen työstämiseen lähti opettajien tarpeesta jäsentää, millaista arviointiosaamisen tulisi olla koulupolun eri vaiheissa ja miten opettajan tulisi sitä tukea. Opettajien keskusteluissa ja mediassakin ilmoilla ollut arviointiin liittyvä epätietoisuus, jopa ahdistus, kertoo osittain arvioinnin vaikeasti hahmotettavissa olevasta kokonaiskuvasta, jolloin helposti ajatellaan, että kaikilla luokka-asteilla pitäisi hallita koko arvioinnin kirjo. Tähän pyrimme osaltamme myös tällä työllä vastaamaan.
Aloitimme työn tarkastelemalla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista luvun 6 Oppimisen arviointi sekä luvut 13-15 (Vuosiluokat 1-2, 3-6 ja 7-9) etsien mainintoja, jotka kertoisivat oppilaan arviointitaidosta sekä keinoista sen kehittämiseksi. Erityisesti kiinnitimme huomiota osaamisen syvyyttä kuvaaviin verbeihin. Mainintoja löytyy paljon ja perustetekstistä erottuu arviointitaidon vaiheittainen kehittyminen, mutta jatkumo on hankalasti hahmotettavissa.
Useamman aineiston tarkennus- ja tulkintakierroksen jälkeen tiivistimme oppilaan arviointipolun kolmeen haaraan: Omat vahvuudet ja kehittämiskohteet, Oman oppimisprosessin omistajuus sekä Palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sitä suurempi on opettajan ohjaava ja mahdollisuuksia tarjoava rooli vastuunoton siirtyessä pikku hiljaa oppilaalle itselleen tavoitteena jo varsin metakognitiivinen oman oppimisen sääteleminen peruskoulun loppuvaiheessa.

Arviointipolku

Arviointipolku

Arviointipolku

Arviointipolku

Arviointipolku

Arviointipolku
Arviointitaidon kehittyminen on prosessi, joka rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisten kanssa. Tätä tukee paitsi Vygotskyn lähikehityksen vyöhykkeen käsite, myös laajemman sosiokulttuurisen teorian mukainen ajatus siitä, että kognitiiviset toiminnot, jollainen myös oppimista tukeva arviointitaito on, ovat sosiaalisesti jaettuja ennen kuin niistä tulee yksilön sisäistämiä kehityksellisiä saavutuksia. Aluksi asiat näyttäytyvät sosiaalisella alueella ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja seuraavaksi psykologisella alueella yksilön sisäistämänä. Sosiaalinen konteksti vaikuttaa vahvasti siihen, mitä ja miten lapsi oppii. Sisäiset, korkeammat toiminnot juontavat juurensa ihmisten välisestä kanssakäymisestä ja ovat yhteisesti jaettuja tietyssä kontekstissa elävien ihmisten kesken. (Berk & Winsler 1997, 12.) Oppilaan arviointipolussa vuosiluokilla 1-2 painottuu yhteinen keskustelu ja jakaminen onnistumisista, tavoitteista ja työn suunnittelusta. Yhteisen pohdinnan avulla oppilas oppii myös sanallistamaan omaa oppimisprosessiaan. Lapsen kehittyessä ja arviointipolulla edetessä myös hänen sisäinen arviointipuheensa kehittyy ja hän osaa aiempaa itsenäisemmin ohjata omaa oppimisprosessiaan.
Vygotsky kutsuu aktuaalisen kehityksen tasoksi vaihetta, jonka lapsi on jo saavuttanut. Potentiaalinen kehityksen taso on puolestaan se, jonka lapsi voi saavuttaa aikuisen ohjauksella tai yhteistyössä kyvykkäämpien vertaisten kanssa. Lähikehityksen vyöhyke muodostuu aktuaalisen kehityksen tason ja potentiaalisen kehityksen tason väliin. Potentiaalisen kehityksen tasosta tulee tulevaisuudessa lapsen aktuaalisen kehityksen taso, toisin sanoen, mitä lapsi osaa tänään ohjattuna, huomenna hän kykenee siihen itsenäisesti. (Vygotsky 1978, 85-87.) Oppilaan kasvaessa sekä opettajan ja vertaisryhmän tukemana arviointitaito parhaimmillaan saavuttaa aktuaalisen kehityksen tason, jolloin oppilas osaa käyttää arviointia hyödyksi oppimisprosesseissaan ja arvioinnista tulee osa oppimisen taitamista.

Itsearviointitaitojen rakentuminen Ouakrim-Soivion (2015) mukaan

Itsearviointitaitojen rakentuminen Ouakrim-Soivion (2015) mukaan

Itsearviointitaitojen rakentuminen Ouakrim-Soivion (2015) mukaan

Itsearviointitaitojen rakentuminen Ouakrim-Soivion (2015) mukaan

Itsearviointitaitojen rakentuminen Ouakrim-Soivion (2015) mukaan

Itsearviointitaitojen rakentuminen Ouakrim-Soivion (2015) mukaan
Najat Ouakrim-Soivio (2015) on Oppimisen ja osaamisen arviointia käsittelevässä kirjassaan kuvannut oppilaan itsearviointitaitojen rakentumista reflektion, itsearvioinnin ja metakognition kautta tapahtuvaksi prosessiksi, jossa uusi vaihe rakentuu aina edellisen pohjalle. Vaikka kyseessä onkin itsearviointitaitojen rakentumista kuvaava polku tai sykli, sillä on paljon yhtäläisyyttä myös oppilaan arviointitaidon kehittymisen kannalta. Arviointipolun alussa vuosiluokilla 1-2 korostuu reflektio; omien kokemusten, tunteiden, ajatusten ja oppimisen tarkkailun harjoitteleminen. Sama jatkuu vuosiluokilla 3-6, mutta jäsentyneemmin ja reflektion avulla saavutettuja havaintoja arvioiden ja hyödyntäen. Vuosiluokilla 7-9 reflektio ja itsearviointi syvenevät tietoisempaan tavoitteiden asettamiseen, onnistumista parantavien oppimisstrategioiden valintaan ja työn edistymisen tarkasteluun suhteessa tavoitteisiin eli kohti oman kognitiivisen toiminnan ymmärtämistä.
– Kaisu Kangas, KM, lehtori, luokanopettaja, Oulun normaalikoulu
Arviointipolun kehitystyössä mukana olivat: Kaisu Kangas, KM, lehtori, luokanopettaja, Hennariikka Kangas, KM, lehtori, luokanopettaja, Jaana Anttonen, KM, lehtori, käsityö, Laura Salmela, KM, lehtori, luokanopettaja, Tytti Haapamäki, TaM, käsityön ja kuvataiteen lehtori, Katja Lassila, FM, matemaattisten aineiden lehtori ja Juha Mikkonen, TT, katsomus- ja historia-aineiden sekä psykologian tuntiopettaja, Oulun normaalikoulu

Vahvuudet ja kehittämiskohteet arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Vahvuudet ja kehittämiskohteet arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Vahvuudet ja kehittämiskohteet arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Vahvuudet ja kehittämiskohteet arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Vahvuudet ja kehittämiskohteet arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Vahvuudet ja kehittämiskohteet arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Tavoitteiden asettaminen ja työskentelyn suunnittelu arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Tavoitteiden asettaminen ja työskentelyn suunnittelu arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Tavoitteiden asettaminen ja työskentelyn suunnittelu arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Tavoitteiden asettaminen ja työskentelyn suunnittelu arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Tavoitteiden asettaminen ja työskentelyn suunnittelu arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Tavoitteiden asettaminen ja työskentelyn suunnittelu arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Työskentelyn ja oppimisen edistyminen arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Työskentelyn ja oppimisen edistyminen arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Työskentelyn ja oppimisen edistyminen arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Työskentelyn ja oppimisen edistyminen arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Työskentelyn ja oppimisen edistyminen arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Työskentelyn ja oppimisen edistyminen arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Työskentelyn ja oppimisen arviointi arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Työskentelyn ja oppimisen arviointi arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Työskentelyn ja oppimisen arviointi arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Työskentelyn ja oppimisen arviointi arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Työskentelyn ja oppimisen arviointi arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Työskentelyn ja oppimisen arviointi arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen arviointipolussa (ks. linkittyminen ops:iin)
Lähteet:
Berk, L.E. & Winsler, A. (1997). Scaffolding Children´s Learning: Vygotsky and Early Childhood Education.
Ouakrim-Soivio, N. (2015). Oppimisen ja osaamisen arviointi. Helsinki: Otava.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. https://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (luettu: 17.12.2018)
Vygotsky, L.S. (1978). Mind in society. The Development of Higher Psychological Processes.
Arvioinnilla oppimisen taitajaksiJoulukuu 201830.7.2018